Lasitarina

Joskus kerroin, että löysin kirpparilta täydellisen jalallisen lasin. Väri (tummansininen), muoto ja koristelut olivat täydellisiä ja lasi oli jokapäiväisessä käytössä. KUNNES. Eräs päivä tiskasin ja huitasin vahingossa lasin jalan kuivauskaapin oveen. Tottakai jalka meni poikki. :(

Rikki.

Harmitti kyllä niin vietävästi. Siitäkin huolimatta että kyseessä oli "vain" lasi. Jonkin ajan kuluttua löysin eräästä tavaratalosta kahdella eurolla korvaajan. Se ei kylläkään ole tuon vanhan veroinen, mutta kyllä sekin on ihan kiva. Kyllä siitä saa juomat juotua. ;)

Uusi lasi.

Tätä tarinaa tässä kertoessani tuli aavistuksen materialistinen olo. Mutta kun silmää miellyttää jotkut jutut, niin minkäs teet. ;)

Kiirettä on pitänyt

Heimoi! Nyt on ollut viimeisen kuukauden sellaista haipakkaa, ettei ole oikein ehtinyt kirjoitella tähän blogiin. Koulu ja lähes samaan aikaan aloittamani työ ovat vieneet ajan tehokkaasti. Olen erilaisia juttuja kyllä jonkin verran tehnyt, kunhan nyt saisin ne vielä tänne esiteltäväksi.. ;) Kouluun liittyvää blogia olen nyt suht säännöllisesti päivittänyt. Jo senkin takia, että sinne kirjoitellaan osa koulutehtävistämme.

Opiskelu on muuten ollut TOSI KIVAA! Motivaatio on edelleen huipussaan ja olen nauttinut uuden oppimisesta. Tietysti välillä on saanut melkein repiä hiuksia päästä jonkin harjoituksen vastustaessa, mutta kaikesta on selvitty! Huikea fiilis, tunnen olevani niin omalla alalla. Käsillä tekeminen. <3 Uuden oppiminen. <3 Mielenkiintoinen ja motivoiva ala. <3 Koulukaverit. <3

Toki koulutien alkuun piti hommata ja tuunata kalenteri ja tehdä kynäpenaali. ;)

Tuunattu kalenteri.

Kynäpenaali. Pääkalloja, niittejä ja ihania värejä.

Enköhän palaa pian taajuuksille! Koulublogia kannattaa ainakin kurkkailla, jos täällä on hiljaisempaa.

Opiskeluun liittyvä blogi

Kerroinkin tuossa aiemmin, että tekstiili- ja vaatetusalan opinnot ovat alkamassa. Saimme ensimmäiseksi tehtäväksemme luoda blogi kouluhommia varten. Sitäkin voi halutessaan vilkuilla. :) Linkki toiseen blogiin ("Rullalla") on tässä:  http://rullallakelalla.blogspot.fi/

:)

Mekko

Sain eräältä sukulaisrouvalta yksinkertaisen, luonnonvalkoisen, jämäkkää puuvillaa ("lakanakangasta") olevan mekon. Otin sen mielelläni vastaan ja aloin suunnittelemaan, miten sitä voisi tuunata. Päätin maalata mekkoon tibaalikuvioita. Mekkoa piti myös kaventaa, jotta se istuisi paremmin. Tai ylipäätään. ;)

Mietin, miten saisin mekkoon tibaalikuviot riittävän isoina. Ehkä tein tämän vaiheen turhan vaikeaksi, mutta kehitin kotipiirtoheittimen, suurensin tribaalikuvion seinälle ja piirsin paperille seinällä tribaalien ääriviivat, väritin ja leikkasin ne paperista, jonka jälkeen aloin tekemään kankaaseen kuvioita. Kuulostaa monimutkaiselta ja sitä se vähän olikin. :D

Piirtoheittimen kehitin sillä tavalla, että käytin pöytälamppua, suurennuslasilamppua, peiliä, kalvoa, parvekkeen lattialaatoituksen palasta (keskeltä puuttuva pala meni Rekun muistokylttiin, josta jokin aika sitten kerroin) ja sekalaisia purkkeja ja kirjoja joita käytin oikeiden korkeuksien saamiseksi. Pöytälamppu valaisi alta ja kuva heijastui suurennuslasin ja peilin kautta seinälle. Kyllähän tuo toimi silleensä ihan ok, sain tribaalit piirrettyä paperille.

Seuraavaksi piirsin leikattujen tribaalien avulla kuvion mekon kankaaseen. Käytin siinä ihan lyijykynää.

Seuraavaksi aloin maalata kuvioita sinisellä tekstiilivärillä. Se oli melko hidasta hommaa, mutta ihan hauskaa sellaista. Tosin tuli vähän epätasaisuuksia kun jossain kohtaa on väriä enemmän kuin toisessa. Seuraavista kuvista toisessa näkyy mekon yksinkertainen malli. Tässä vaiheessa en ollut vielä tehnyt kavennuksia. Maalaamisen jälkeen piti kuviot kuivaa ja silittää kiinni kankaaseen.

Seuraavaksi tulee eri muodonmuokkausvaiheita. "Laiskuuksissani" tein ensin pari turhan simppeliä ja huolimatontakin kavennuslaskosta taakse. Tein myös etupuolelle sivulle rinnuksen kohdalle muotolaskoksia, samoin kaula-aukkoon ja vyötärön kohdalle. Edestä mekko oli jo tuossa vaiheessa ihan ok, sen ulkonäkö ei sinänsä edessä muuttunut vaikka takaa jatkoinkin muokkaamista myöhemmin.

Kuten sivukuvasta näkee, mekko ei todellakaan istu nätisti takaa. Eikä nuo takakavennuksetkaan kovin laadukkailta näytä. Ajattelin että ratkaisu voisi olla se, että takasauman vedän pidemmältä matkalta kiinni vyötärön kohdalta. Mutta ei sekään oikein  toiminut.

Seuraavaksi keksin lisätä taakse vyötärön kohdalle sinisen vyön. Tein vyön sinivalkoisesta kankaasta. Sinisen sävy on suhteellisen lähellä tribaalien värejä. Mutta edelleenkään mekko ei oikein istunut takaa.

Seuraavaksi päätin avata lähes koko selkäosuuden pituussuunnassa mekosta saksilla auki ja ommella sauman paremmin ja siistimmin nurjalta puolelta. Minun oli tässä vaiheessa pakko käyttää hakaneuloja saumaa tehdessäni. Olin nimittäin tuohon mennessä jo hienosti raadellu itseäni neuloilla kun sovittelin mekkoa useasti... Minun sovitusnukke on kätevällä korkeudella kun laitan sen kaiuttimen päälle. Se on silloin lähes oikealla korkeudella omaan pituuteen nähden.

Jahka olin selkäsauman ommellut uusiksi, alkoi istuvuuskin parantua. :) Kyllä tuosta vielä takasauman loppupään erottaa, mutta kyllä se nyt sen verran on ok, että saa riittää muokkaaminen. Takaa mekko on ihan kivan näköinen ja sininen vyö passaa kokonaisuuteen.

Melko kauan tuli tätä mekkoa hinkattua. Kokonais(tekemis)aika ei sinänsä ollut kovin pitkä, mutta kun tein osissa (pitkiäkin välejä oli tekemisten välissä) niin aika venyi siinä mielessä. Pitänee lähteä jossain vaiheessa käymään sukulaisrouvan luona kylässä tämä mekko päällä ja esitellä millaisia modauksia siihen tein. ;)

Kettukarkkeja

Kesälaitumilla sain idean kokeilla tehdä jotain karkkipapereista. Joskus olen niitä jossain nähnyt, mutta en ole pahemmin niistä innostunut. Mutta nyt söin "muutaman" kettukarkin, jotta sain materiaalia pariin pussukkaan. Näissä karkkipapereissa on kiva kuvio, tykkään. :)

Jahka olin karkkipussin lähes kokonaan tuhonnut, asettelin paperien kuviot mahdollisiman kohdilleen ja teippailin alustavasti ne toisiinsa kiinni. Lopuksi päällystin karkkipaperineliöt kontaktimuovilla molemmin puolin ja ompelin ne ompelukoneella pussukaksi. Toiseen valitsin punaisen ja toiseen valkoisen vetoketjun.

Toisen pussukan pidin itse, toisen annoin ystävälle lahjaksi. :)

Kettuja, kettuja.

Huomenna alkaa opiskelu!

Heipä hei! Taas vierähti tovi... Ollut kaikenlaista kesäkiirettä, joten sen piikkiin taas tämä tauko. ;)

Huomenna aloitan Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnon opinnot Stadin aikuisopistossa. JEE! Motivaatio on korkealla, odotan innolla tulevaa. Tahtoo oppia lisää ja uutta!

Tässä postauksessa nyt ei ole mitään tuotosta esiteltynä, halusin vain jakaa jännittävän huomisen. :)

Kyllä täällä ollaan vielä!

Ja taas on vierähtänyt tovi viime kirjoituksesta! Sorry! Olen lomailemassa kotimaisemissa ja kaikenlaista tekemistä on ollut enemmän kuin ehtisi edes tehdä, joten bloggailu on nyt vähän jäänyt. Otan joku päivä paremmin aikaa kirjoittamiselle ja päivitän tätä kunnolla. Jotain on tullut näperrettyä. ;)

Esittelen nyt tässä eilen valmiiksi saamani unisiepparin, jonka eräs tuttavani tilasi minulta pojalleen. :) Sain väritoiveet, joiden pohjalta valitsin höyhenet ja helmet työhön. Sinistä ja mustaa toivottiin, mutta lisäsin hiukan vihreääkin tuomaan säväystä, tosin aika huomaamattomasti. Pääsävy työssä pysyi sinisenä. :)

Tämmöinen siitä tuli.

Ulkona tuulessa. :) 

Sovitusnukke

Olin jo tovin haaveillut sovitusnukesta. Kaupan versiot ovat minun lompakolle aivan liian kalliit, eikä ruumiinrakennekaan mene yksiin. Joten, päätin tehdä itse. Onneksi löytyi pari blogia (Minna's wardrope, Käsityökapina), josta sain vinkkejä tekemiseen. Eikun toimeen. Kaivelin vaatekaapista vanhan paidan ja hommasin runsaasti maalarinteippiä. Tosin kaikkia ei tainnut mennä, vajaa neljä muistaakseni meni. Ainiin, jos naispuolinen henkilö tekee itselleen sovitusnuken, kannattaa pitää teippausvaiheessa rintsikat päällä ettei rintavarustus jää nukella liian pieneksi vaatteiden tuunaamista/tekemistä ajatellen.

Tarvikkeet alkuunpääsemiseen.

Ilman apuja olisi varmastikin lähes mahdotonta tehdä itsestään muottia. Onneksi mies oli käytettävissä ja suostui teippausurakkaan. Tosin kahden tunnin kohdalla alkoi jo ääneen katua hommaan ryhtymistä... :D Ensin minut teipattiin maalarinteipillä moneen kertaan ympäri ja ämpäri. Seuraavaksi muotti tehtiin jämäkämmäksi ilmastointiteipillä. Hiukan hikoilutti teippien alla. Ilmanvaihto ei ollut se paras. :D Laitoin muuten kaulaan/dekolteelle paperin teippauksen aikana, ettei teippi tarttuisi ihoon. 

Muottia, muottia..

Teippaamisurakan jälkeen muotti leikattiin selkäpuolelta (rintsikoita varoen) halki. Muotista oli helppo pujottautua ulos. Seuraavaksi korjasin leikkauslinjan ilmastointiteipillä. Seuraavassa pari välivaihekuvaa, ensimmäinen heti teippauksen jälkeen ja jälkimmäisessä olen poistanut hihat ja muotoillut kaula-aukon ja kädet.

Välivaiheita.

Periaatteessa tuota olisi voinut alkaa käyttämään jo tuollaisenaan, teippikerrosten ansiosta se oli jo melko tukevan oloinen. Mutta päätin sitten kuitenkin täyttää sen uretaanilla. Kaksi pullollista siihen yhteensä meni. Ostin ensin vain yhden koska jotenkin kuvittelin että se riittäisi mutta ei. :D Ensimmäinen pullollinen piti kuivatella rauhassa ennenkuin sain lisättyä toisen pullollisen. Koitin ennen täyttöhommaa tiivistää kaikki aukot, raot ja saumat sun muut muotista. Käsiaukoissa ja kaula-aukossa käytin tiivisämiseen elmukelmua ja ilmastointiteippiä.

Uretaania kerrassaan.

Pursotin ulkona parvekkeella, mutta toin aina pursotusten jälkeen muotin kylppäriin kuivumaan. Pientä pursuamista saattoi olla havaittavissa... ;) Tiivistämisessä vissiin olisi ollut parantamisen varaa.

Hups. :D

Jahka uretaani kuivui, tasoitin pohjan veitsen avulla ja peitin sen kankaalla. Kankaan ruuvasin kiinni ruuveilla. Hyvin upposi uretaaniin. Tässä kohtaa en vielä ole tuota sovitusnukkea mitenkään päällystänyt, mutta olen sitä kuitenkin harkinnut. Senkin takia piti pohjaan laittaa kangas, koska tuossa ei vielä ole jalkaa, vaan se nököttää vähän korkeamman kaiuttimen päällä. (Aina joskus säikähdän että kuka meillä on, kun näen tuon vaikka kylppäristä tullessani. :D )

Pohja.

Valmis (ainakin toistaiseksi).

Tämmmöinen siitä sitten tuli. On jo tullut hyödynnettyä tätä vaatteiden tuunauksessa. :) Mahdollisesti jatkomodaan tätäkin päällystämisen ja/tai jalustan kehittelemisen kanssa. Jos näin tapahtuu, kerron siitä luonnollisesti täälläkin. :) 

Hupsista. Kuukausi kului.

Hoi! Iso anteeksipyyntö, että viimeisimmästä kirjoittamisesta on niin tajuttoman kauan. Kuukausi! Olen toki puuhaillut kaikennäköistä, joista kohta kerronkin. Pari isompaa projektia kirjoitan erillisinä juttuinaan. Tähän postaukseen tulee muutamia pienempiä juttua. :)

Hain muuten tänä keväänä opiskelemaan tekstiili- ja vaatetusalallle ja pääsin! Koulu alkaa elokuussa, joten siitäkin todennäkoisesti tulee juttua myöhemmin. Odotan alkua innolla. Tämä on ala, joka OIKEASTI kiinnostaa ja motivoi. Käsillä tekeminen. <3

Noniin, nyt muutamia pienempiä juttuja, mitä on tullu tehtyä viime aikoina. :)

Äidilläni oli viime kuussa syntymäpäivä ja päätin tehdä itse kortin hänelle. Tein kortin sinänsä yksinkertaisesti. Taustapahvi on kuviopaperia, johon kiinnitin taivuttamani metallisydämen. Alareunaan lisäsin vielä pitsinauhaa liimalla. Tuli ihan kiva lopputulos ainakin omasta mielestä ja kyllä äitikin oli tyytyväinen. :)

Kortti äidille.

Kävin joku aika sitten ostamassa parvekkeen pöydälle pelargonian. Istutin sen isompaan saviruukkuun ja jäljelle jääneestä ruskeasta muoviruukusta leikkelin palasia jatkohyödyntämistä varten. Tein mm. seuraavat korvikset. Kynsilakalla sain värin pintaan.

<3

Eräällä entisellä työkaverilla oli hiljattain tuparit/kihlajaisjuhlat. Siellä tuli piipahdettua. Mietin kovin, mikä olisi kiva tuparilahja joka myös hiukan kuvastaisi pariskunnan yhteisen taipaleen alkua. Selailin Pinterestiä ja yhdistelin muutamia ideoita. Lopputuloksena oli tämä:

Lintusia.

Väänsin kaiken itse metallilangasta. Lanka oli hopeista, joten maalasin sen spraymaalilla mustaksi koska sellaista väriä hain. Mutta koska muutama kohta jäi vaaleammaksi nopean maalauksen seurauksena, hioin vähän lisää maalia pois sieltä täältä. Hain siis vähän vanhaa lookia. Kuvasta sitä ei ehkä erota. Lintujen vartaloihin+siipiin ja lehtiin leikkasin sopivat palat kuviopapereista ja ompelin kiinni metallilankareunoihin. Oksan ja linnut kiinnitin taustapyörylään rautalangan avulla. :) 

Eräälle ystävälle tein siipikaulakorun. Itseasiassa sain riipuksen häneltä itseltään. Päätin hiukan jatkomodata sitä ja väritin siiven kynsilakalla vaaleanpunaiseksi ja liitin kaulaketjuun. 

Siipi.

Innostuin muuan päivä ajatuksesta, että tekisin uuninsytykkeitä kananmunakennoista ja vanhasta kynttilästä. Innnostus lähti tästä sivusta, johon törmäsin: Tee kaunis takkasytyke. Voin tässä kertoa varmuudella, että oli viimeinen kerta kun rupean tuolla tavalla sytykkeitä tekemään. Hengittelin varmaan liikaa sulaa kynttilää lieden äärellä, mutta siitä hajusta (hajuton kynttilä, mutta silti) tuli ihan älyttömän etova olo. Puistattaa muistellakin. Hyi. Mutta kerron nyt kuitenkin prosessia. 

Tarvikkeet

Tarvikkeina olivat siis kananmunakennot, joista revin ja kieputin suurinpiirtein ruusun näköisiä nuppuja. Sitten minulla oli kynttilä, iso hernekeittopurkki, mora, isot pinsetit ja alusta jolle dipatut ruusut sai aseteltua. Kuumensin keittolevyä ja sulatin kynttilän hernekeittopurkissa. Kunhan se oli sulanut, aloin dippaamaan ruusuja yksitellen purkkiin ja asettelin alustalle kuivumaan. Vein tarjottimen ulos parvekkeelle, koska se haju teki huonoa. Ja muutenkin tuuletin kämppää monta tuntia. Sytykkeet ovat nyt muovipussissa odottamassa niiden saajaa. Toivon kovasti, ettei ne ala haista samalle kun kynttilän sulattamisvaiheessa, kun ne sytyttää uunissa. Toki määrä on pienempi eikä hajua tule niin kauaa haisteltua silloin, mutta silti. Hyh. :D

Itselläni oli vähän aikaa sitten kolmikymppiset. En mitenkään erikoisesti niitä juhlinut, koska samoille ajoille sattui muita pippaloita. Juhlin niiden "ohessa". Tein kuitenkin kakun. Päätin kokeilla jotain uutta ja tämä tuli vastaan: Valkosuklainen sateenkaarikakku. Ohjetta en sen kummemmin rupea enää toistamaan, se kun löytyy tuon linkin takaa. Värejä minulla oli vain kolme. 

Sinistä, punaista ja vihreää.

Eri värienn vuorotellen vuokaan kaataminen oli sinänsä helppoa. Jokaisen värivuoron aikana valutin täytettä ensin korkeammalta ja sitten alempaa. Lopuksi kakku näytti tältä ennen menoa jääkaappiin hyytymään.

30-v

Odottelin jännityksellä, millainen kakku olisi sisältä. Ohjeen kuvassa raidat näyttivät suorastaan täydellisiltä ja mietin, näyttäisikö oma versio edes sinne päin. :D Ihan jees siitä tuli ja maku oli tosi hyvä, vaikka itse sanonkin. Pohjassa minulla tosin oli mariekeksejä. Ne meinasi murentua käsiin. Ensi kerralla ohjeessa mainittua dominokeksiä pohjaan. :)

Kakku sivukuvassa.

Kakku sisältä. Raitoja!

Tämän postauksen viimeisenä juttuna tulee afrikankukat. Löysin muutama päivä sitten youtubesta ohjevideon afrikankukan virkkaamiseen ja aloin opettelemaan. Oli muuten kivaa! Tässä kaksi ensimmäistä kukkaa:

Kukkia.

Jees. Tässä nyt oli muutamia pieniä juttuja, joita olen viime aikoina väsäillyt. Teen tosiaan omat erilliset postaukset parista muusta jutusta, joihin meni vähän enemmän aikaa ja vaivaa. :) 

Rakkaan lemmikin muistolle

Vanhempieni suomenajokoira Rekku piti nukuttaa ikuiseen uneen viime viikon perjantaina. Näin tätä ihanaa karvakaveria viimeksi pääsiäisen aikaan ja silloin kaikki vaikutti vielä olevan hyvin. Kotona ollessani tämä "Houdini" jopa kerran karkasi, mikä ei ollut sinänsä uutta. Mutta tälläkin kertaa palasi kotiin, niinkuin aina ennenkin. Eli silloin Rekku voi hyvin. Ja 8-vuotissynttärit olisivat olleet kohta ovella.

Rekku

Pääsiäisen jälkeen alkoi tulla oireita, kun Rekun posket alkoivat turvota. Eläinlääkärireissulta oli tuliaisena antibioottikuuri joka kuitenkaan ei auttanut. Poskien imusolmukkeet olivat edelleen turpeat, eikä syöminen ja juominen ollut aina helppoa. Kuurin jälkeen isä konsultoi eläinlääkäriä ensin puhelimitse ja sai ajan tarkempiin tutkimuksiin seuraavalle päivälle. 

Tutkimusten tulokset olivat surulliset. Röntgenkuvissa näkyi, että Rekun keuhkoihin oli tullut muutoksia, eli sinne oli pesiytynyt kasvain. Sille ei ollut kunnon parantamiskeinoa, joten kaikista paras ratkaisu Rekun kannalta oli ikuinen uni. Näin sitten kävikin samantien. Kaikki kärsimykset olivat siitä hetkestä alkaen Rekun osalta ohi. 

Ikävä on kova, vaikken enää kotona asukaan. Käyn siellä kuitenkin useamman kerran vuodessa, kesäisin pidemmän ajan. Rekku on ollut aina ihana, persoonallinen kaveri jota mielellään hellii ja jonka kanssa voi touhuta. Maailman kiltein.

Isä vei Rekun kotiin nukuttamisen jälkeen ja teki haudan lähimetsään. Sinne haudalle minä tein Rekulle muistolaatan puusta. Hain vähän erähenkisyyttä, koska kyseessä on metsästyksessä mukana ollut koira. Puu on peräisin ylimääräisen puisen parvekelaatan yhdestä laudasta. Kuvansiirtotekniikalla lisäsin ensin Rekun kuvan vasempaan reunaan. Kuvasta tuli aika tumma, koska tausta itsessään oli sellainen. Selvän siitä kuitenkin varmaan saa. Seuraavaksi piirsin puuhun Rekun nimen kirjaimet ja pienellä hiomaporalla koversin ne. Samoin syntymäajan ja kuolinpäivän. Numeroista tuli hiukan vinksallaan olevat, mutta kyllä niistä näkee mitkä päivämäärät kyseessä. Seuraavaksi otin kolvin, jolla poltin Rekku -nimen reunat ja päivämäärät. Minun pitää vielä lakata muistolaatta kauttaaltaan, sitten voin viedä sen haudalle seuraavan kerran kotona käydessäni. Luultavammin poraan sen kiinni johonkin pidempään tukevaan keppiin, jonka voi pystyttää maahan.

Lepää rauhassa Rekku. <3

Long time no see

Tässä oli nyt pienoinen tauko kirjottelussa, oli muka niin paljon kaikkea ja kiirettä. :D Pari isompaa juttua on meneillään, ainakin toisesta tulee myöhemmin lisää jahka saan sen valmiiksi. ;)

Jotain pientäkin on tullut tehtyä, niistä kerron tällä kertaa. Esittelen ensimmäiseksi kirjan, josta tein rasian. Ensin piti valita "uhrattava" kirja. Arvonnassa pääpalkinnon sai Valittujen Palojen kirjavaliot -kirja. ;) Eli tästä rupesin tekemään rasiaa. Sopiva kirja siinäkin mielessä, että kannet ovat siistit ja kivan väriset valmiiksi.

Kuoppa.

Piirsin ensimmäisenä päällimäiseen sivuun viivottimen avulla sopivan suorakulmion, jota lähdin kuviota pitkin viiltelemään mattopuukolla. Tässä käytin apuna metallista suorakulmiota, että viilloista tuli mahdollisimman suoria. Lopussa piti kyllä hiukan reunoja rapsutella suoremmiksi. Seuraavaksi valitsin kivan paperin, jolla vuorasin kolon ja reunat liima kiinnitysaineena. Kannen ja sivujen saumakohtaan laitoin jo tässä vaiheessa mustan nauhan peittämään raatelun jälkiä. ;)

Sisältä.

Tässä vaiheessa hiukan mietin, että miten jatkan tästä. Kansi suorastaan huusi jotain koristetta, mutta piti miettiä mikä olisi kivan näköinen. Päätin tehdä näin:

Koristelu.

Lisäsin siis mustan nauhan kannen yläreunaankin ja tein rusetin väliin. Kaikki koristeet kiinnitin liimalla. Koska kannet olivat sisustaan sopivat, päätin jättää ne semmoiseksi. Lisäsin kirjarasian ympärille vain kauniin pitsinauhan ja vóila! Valmis. :)

Valmis.

Kirjan lisäksi tein ja tuunailin vähän kaulakoruja ja yhden sormuksen. Tein aikaisemmin kaulakorun maatuskariipuksesta, nyt lisäilin siihen väriä. Maalina toimi kynsilakat.

Väriä maatuskalle. :)

Sain eräältä ystävältä lahjaksi korutarvikkeita, mm. lehden ja höyhenen muotoisia metalliriipuksia. Tein nyt niistä kaulakorun, kunhan olin ensin lisännyt riipuksiin väriä. Vihreää ja violettia kynsilakkaa hyödynsin näissä. Lisäsin lehden ja höyhenen väliin yhden helmen. 

Kaulakoru.

Sitten on vielä sormus. Taivuttelin metallilankaa ja lisäilin vähän kirjanhelmiä. Tuli ihan hauska lopputulos.

Hey. ;)

Tein myös taulun. Se on ollut projektina jo tovin, mutta nyt sain sen lopultakin toteutettua. Raamit olin joskus löytänyt kirpparilta halvalla, joten niitä en ole tehnyt itse. Taulun puun taivuttelin ja kieputin kullan ja hopean värisistä metallilangoista. Kaikki puun helmet ovat himmeän luonnonvalkoisia. Taustapaperit ostin Prismasta, se oli sellainen isompi lehtiö, jossa useita eri kuosisia papereita. Tauluun ei tullut etulasia, idea oli se, että taulu on "3D". :D

Puu.

Taulu sivusta.

Tämmöisiä juttuja tällä kertaa. Nyt on taas enemmän aikaa näperrellä, joten seuraavaa postausta ei varmastikaan tarvise odotella niin kauaa kuin tätä. :)